Erittäin asiallinen pohdinta ja kiitos terveisistä! Jotenkin näin se menee, vaikka kaks vikaa leveliä ovatkin tosiaan vielä teoreettisia myös omalla kohdalla. Folio vs butcher’s paper bark-vertailu ois kiva tehä. Isojen poikien mukaan silläkin ois vaikutusta…
Tämä resepti vei meidät makunautintojen alkujuurille. Mehukasta ja savun aromit kohdillaan. Liha oli uskomattoman mehukasta ja kuitenkin pinnalta rapeaa. Mahtava yhdistelmäniin leivän päällä nautittuna tai pääruokana salaatin ja uuniperunoiden kanssa. Tai niinkuin lopuista tein, lämpimän sämpylän sisällä. Lihaa pannulle, loraus kastiketta perään ja lihat leipien väliin salaatin, punasipulin, suolakurkun, minitomaattien ja paistetun kanamunan kanssa. Oli herkullinen lounas, puoliso huokaili ääneen, että miten voi olla näin hyvää. Kiitos hyvistä vinkeistä.
Huikean hyvä cola-bbq-soossi, menee ribs-kastikkeiden kärkeen heittämällä! Mökkiolosuhteiden vuoksi keitettiin ribsit soosissa ja toimi erinomaisesti tälläkin metodilla tehtynä. Happoa ja suolaisuutta helppo säädellä maun mukaan.
Ehdottomasti jatkoon, kiitos!
Hei kiitos paljon palautteesta! Lukaisin jutun itse vielä myös läpi ja totesin, että olet kyllä oikeassa… Paikoitellen aika raskassoutuista luettavaa. Päivitin artikkelia ja koitin hiukan pahinta sekamelskaa suoristamaan ensimmäiselle kotimaiselle. Välillä hiukan hankaluuksia aiheeseen liittyvän suomenkielisen terminologian suhteen, kun BBQ -harrastaminen ja siihen liittyvä kirjallisuus on suurimmaksi osaksi englanniksi. Esimerkiksi juuri tuolle ”reverse sear” -menetelmälle en ole löytänyt oikein hyvää suomenkielistä käännöstä, joka olisi vakiintunut laajempaan käyttöön. Täytyy tulevaisuudessa kiinnittää asiaan vielä enemmän huomiota, kun nimenomaan suomeksi olen halunnut blogia pitää.
Viime kesänä tein tällä ohjeella ja tuli taivaallista herkkua. Se oli kolmas kerta kun savustelin briskettiä. Ei voi olla liikaa korostamatta että jokainen brisketti on hyvin erilainen yksilö valmistaa. Ekalla kerralla tein hyvin samankaltaisella ohjeella mutta se valmistui melkein puolet nopeammin.
Kiitos kommentista! Mukavaa kuulla, että artikkelin avulla on saatu brisketin kanssa onnistumisia! Onneksi kohta on taas kesä ja pääsee grillailemaan hiukan miellyttävämmissä olosuhteissa. Blogipostauksetkin jääneet hiljaiselolle, kun grilli talvikelien myötä ollut selvästi vähemmän tulilla.
Kiitos kommentista! No tää on vähä toki makuasia 😉 Mä olen tehny ribsejä käärimättä, paperilla ja foliolla, mutta omaan suuhun taipuu parhaiten toi foliolla tehty. Vaikea perustella sen enempää 😀 Mutta kannattaa toki kokeilla eri kääreitä – paras on se, mikä omasta mielestä maistuu parhaalta.
Hyvältä näyttää! Olisin varmasti ollut valmis seuraamaan tätä pohditun oloista ohjetta, jollen olisi
eilen osallistunut grilli-iltaan, jossa syntyperäinen brasilialainen grillasi ihan vaan Prismasta ostettua suomalaista maitolehmävainaan Picanhaa. Uteliaana seurasin vieressä.
Lihan esivalmistelu oli yksinkertaista: kilon lättänä kimpale oli leikattu n. 2 cm viipaleiksi.
Kun hiiligrilli (olosuhteiden pakosta ihan vaan pikkuinen pallogrilli!) oli oikein kuuma, asetti maestro muutaman pihvin grilliin, suolasi yläpinnat tosi reippaalla kädellä sormisuolalla (mitään muuta maustamista ei ollut), ja sitten odottiin hetki. Kun paistopinta näytti hyvältä, niin kääntö ja grillatun pinnan suolaus. Ja sitten hetken kuluttua kun nestettä pukkasi pintaan pihvit pois grillistä laudalle, viipalointi suikaleiksi saman tien ja eikun tarjolle! Mitään lämpömittareita tai ajanottoja ei käytetty, pintojen väri ilmeisesti ratkaisi…
– Ikinä en ole syönyt niin hyvää grillattua lihaa!
Kiitos kommentista! Kuulostaa erinomaiselta. Olen kanssa joskus itse todistanut vierestä, kun asiansa osaava paistaja toteaa pihvin kypsyyden kevyesti steikkiä sormella tökkäämällä. Niin kauan, kun tämän tyyppistä tatsia vielä haetaan, niin joudun tavallisena kuolevaisena tarttumaan lämpömittariin, jotta saan tasalaatuisen lopputuloksen joka kerta 😀
Reverse sear -menetelmää käyttämällä toki saa lihaan hiukan tanakamman savun maun, jos sitä ”grillin makua” haluaa vahvemmin tavoitella. Viime aikoina itse vähän ottanut takapakkia tässä suhteessa. Ihan kaiken ei tarvitse maistua savulta 😀 Pari vuotta sitten tuli savustettua melkein uunipuurotkin. Vähän tullut tolkkua tekemiseen 🙂
Tämä oli maullaan. Kiitoksia. T. Naapuri
Blogihan on muuten erinomainen, hyvin ohjeistettu.
Kiitoksia kommentista! Oli muuten koko blogin eka 😀
Erittäin asiallinen pohdinta ja kiitos terveisistä! Jotenkin näin se menee, vaikka kaks vikaa leveliä ovatkin tosiaan vielä teoreettisia myös omalla kohdalla. Folio vs butcher’s paper bark-vertailu ois kiva tehä. Isojen poikien mukaan silläkin ois vaikutusta…
Tää vegeburgeri oli hyvä! Tofut rapsakoita ja kastike erinomaista. Näitä lisää!!
Suussa sulavaa, tasapainoiset maut, ei mitään liikaa.
Tämä resepti vei meidät makunautintojen alkujuurille. Mehukasta ja savun aromit kohdillaan. Liha oli uskomattoman mehukasta ja kuitenkin pinnalta rapeaa. Mahtava yhdistelmäniin leivän päällä nautittuna tai pääruokana salaatin ja uuniperunoiden kanssa. Tai niinkuin lopuista tein, lämpimän sämpylän sisällä. Lihaa pannulle, loraus kastiketta perään ja lihat leipien väliin salaatin, punasipulin, suolakurkun, minitomaattien ja paistetun kanamunan kanssa. Oli herkullinen lounas, puoliso huokaili ääneen, että miten voi olla näin hyvää. Kiitos hyvistä vinkeistä.
Ensimmäiseltä syömiskerralta johtuva erektio ei ole vieläkään lähtenyt pois. 5/5
Ajai! On jo varmasti kipeä! Tuosta lisätietoa ongelmasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Priapism
Huikean hyvä cola-bbq-soossi, menee ribs-kastikkeiden kärkeen heittämällä! Mökkiolosuhteiden vuoksi keitettiin ribsit soosissa ja toimi erinomaisesti tälläkin metodilla tehtynä. Happoa ja suolaisuutta helppo säädellä maun mukaan.
Ehdottomasti jatkoon, kiitos!
Hyvä et uppos! Eiku kokeilee muita sooseja 🙂
Olisiko mahdollista että kirjoitetaan juttu kokonaan suomeksi tai ulkomaaksi mutta ei joka kielestä sekamelskaa kiitos😏
Hei kiitos paljon palautteesta! Lukaisin jutun itse vielä myös läpi ja totesin, että olet kyllä oikeassa… Paikoitellen aika raskassoutuista luettavaa. Päivitin artikkelia ja koitin hiukan pahinta sekamelskaa suoristamaan ensimmäiselle kotimaiselle. Välillä hiukan hankaluuksia aiheeseen liittyvän suomenkielisen terminologian suhteen, kun BBQ -harrastaminen ja siihen liittyvä kirjallisuus on suurimmaksi osaksi englanniksi. Esimerkiksi juuri tuolle ”reverse sear” -menetelmälle en ole löytänyt oikein hyvää suomenkielistä käännöstä, joka olisi vakiintunut laajempaan käyttöön. Täytyy tulevaisuudessa kiinnittää asiaan vielä enemmän huomiota, kun nimenomaan suomeksi olen halunnut blogia pitää.
Viime kesänä tein tällä ohjeella ja tuli taivaallista herkkua. Se oli kolmas kerta kun savustelin briskettiä. Ei voi olla liikaa korostamatta että jokainen brisketti on hyvin erilainen yksilö valmistaa. Ekalla kerralla tein hyvin samankaltaisella ohjeella mutta se valmistui melkein puolet nopeammin.
Kiitos kommentista! Mukavaa kuulla, että artikkelin avulla on saatu brisketin kanssa onnistumisia! Onneksi kohta on taas kesä ja pääsee grillailemaan hiukan miellyttävämmissä olosuhteissa. Blogipostauksetkin jääneet hiljaiselolle, kun grilli talvikelien myötä ollut selvästi vähemmän tulilla.
Butcheripaperia kehiin man.
Kiitos kommentista! No tää on vähä toki makuasia 😉 Mä olen tehny ribsejä käärimättä, paperilla ja foliolla, mutta omaan suuhun taipuu parhaiten toi foliolla tehty. Vaikea perustella sen enempää 😀 Mutta kannattaa toki kokeilla eri kääreitä – paras on se, mikä omasta mielestä maistuu parhaalta.
Hyvältä näyttää! Olisin varmasti ollut valmis seuraamaan tätä pohditun oloista ohjetta, jollen olisi
eilen osallistunut grilli-iltaan, jossa syntyperäinen brasilialainen grillasi ihan vaan Prismasta ostettua suomalaista maitolehmävainaan Picanhaa. Uteliaana seurasin vieressä.
Lihan esivalmistelu oli yksinkertaista: kilon lättänä kimpale oli leikattu n. 2 cm viipaleiksi.
Kun hiiligrilli (olosuhteiden pakosta ihan vaan pikkuinen pallogrilli!) oli oikein kuuma, asetti maestro muutaman pihvin grilliin, suolasi yläpinnat tosi reippaalla kädellä sormisuolalla (mitään muuta maustamista ei ollut), ja sitten odottiin hetki. Kun paistopinta näytti hyvältä, niin kääntö ja grillatun pinnan suolaus. Ja sitten hetken kuluttua kun nestettä pukkasi pintaan pihvit pois grillistä laudalle, viipalointi suikaleiksi saman tien ja eikun tarjolle! Mitään lämpömittareita tai ajanottoja ei käytetty, pintojen väri ilmeisesti ratkaisi…
– Ikinä en ole syönyt niin hyvää grillattua lihaa!
Kiitos kommentista! Kuulostaa erinomaiselta. Olen kanssa joskus itse todistanut vierestä, kun asiansa osaava paistaja toteaa pihvin kypsyyden kevyesti steikkiä sormella tökkäämällä. Niin kauan, kun tämän tyyppistä tatsia vielä haetaan, niin joudun tavallisena kuolevaisena tarttumaan lämpömittariin, jotta saan tasalaatuisen lopputuloksen joka kerta 😀
Reverse sear -menetelmää käyttämällä toki saa lihaan hiukan tanakamman savun maun, jos sitä ”grillin makua” haluaa vahvemmin tavoitella. Viime aikoina itse vähän ottanut takapakkia tässä suhteessa. Ihan kaiken ei tarvitse maistua savulta 😀 Pari vuotta sitten tuli savustettua melkein uunipuurotkin. Vähän tullut tolkkua tekemiseen 🙂